Tiedeykkönen

”Tieto on valtaa, ja tietämättömyys on siunaus”, näin pohtii professori Harri Jalonen Vaasan yliopistosta Tiedeykkösessä. Materiaalinen huoltovarmuus on tuttu asia meille suomalaisille. Kriisin tullen meillä on viljaa varastoissa ja öljyä kallioissa, mutta tämä ei enää riitä. Globaali toimintaympäristö muuttuu nopeasti, päätöksenteko on monimutkaista, ja sosiaalinen media haastaa tietoa ja tietämättömyyttä sekä perinteistä kriisivalmiutta. Siksi Suomen Akatemia päätti rahoittaa neljän yliopiston ja korkeakoulun tiedon huoltovarmuuden tutkimushanketta. Sitä vetää Vaasan yliopiston vararehtori, professori Annukka Jokipii. Koronapandemia oli yksi kimmoke tälle tutkimushankkeelle. Perinteiset yhteiskunnan hallinta- ja sääntelystrategiat sekä valmiusrakenteet eivät pysyneet koronatoimenpiteiden vauhdissa mukana. Kuinka tiedon huoltovarmuus jalostuu monipuoliseksi yhteiskunnalliseksi kyvykkyydeksi, jossa kansalaisilla on selkeä rooli? Miksi soteuudistuksen valmistelu vuosina 2015-19 tarjoaa huonon esimerkin tied

Homo sapiensilla on outo kyky nauttia musiikista, mutta miksi evoluutiossa on kehittynyt moinen ominaisuus? Lisäksi varsinkin laulun kuuntelu aktivoi aivoja ja nopeuttaa aivovauriosta kuntoutumista. Tutkijat ovat päätelleet, että Neanderthalin ihmiset kommunikoivat laulamalla jo ennen puheen kehittymistä. Laulettuna musiikki onkin tehokkaampi aivojen aktivoija kuin pelkkä musiikki ja paras teho saadaan, kun lempilauluja lauletaan yhdessä. Kuorolaulajilla onkin muita korkeampi eliniänodote Suomessa. Aivomme kuulevat puheen, musiikin, sahan tai liikenteen eri tavalla. Musiikki ja laulu vaikuttavat tunteisiin ja yhteisöllisyyyteen. Tiedeykkösessä pohditaan musiikin ja puheen vaikutuksia. Vieraina ovat aivoja tutkivat neuropsykologian apulaisprofessori Teppo Särkämö ja psykologian tutkijatohtori Lilli Kimppa Helsingin yliopistosta. Toimittaja on Leena Mattila.

Euroopan hiukkastutkimuskeskus CERNissä oleva LHC on maailman suurin ja tehokkain laite atomimaailman yksityiskohtien tutkimiseksi. Protonit kiitävät 27 kilometriä pitkän hiukkaskiihdyttimen sisällä lähes valon nopeudella ja niitä törmäytetään toisiinsa neljän kerrostalon kokoisen tutkimuslaitteen sisällä. Herkät ilmaisimet havaitsevat törmäyksissä syntyviä uusia hiukkasia. Eräs merkittävimmistä löydöistä on mystinen Higgsin hiukkasen. Hiukkastörmäyksissä tilanne on vähän sama kuin silmänräpäys alkuräjähdyksen jälkeen. Silloin maailmankaikkeudessa oli ainetta ja antiainetta, jotka tuhosivat toisiaan, mutta jostain kumman syystä ainetta oli hieman enemmän ja siksi esimerkiksi me olemme täällä. Törmäysten avulla LHCb-kokeella voidaan yrittää löytää syytä siihen, miksi aineissa oli tämä epäsuhta. Pian LHC tahkoaa tuloksia vieläkin tehokkaammin, kun se hyrähtää nyt keväällä uudelleen käyntiin viritettynä. Edessä on vielä lisää parannuksia, mutta fyysikoiden mielessä on myös aivan uusi laite, satakilometrinen m

Maailman terveysjärjestö WHO lisäsi vuonna 2022 ICD-tautiluokitukseen uuden sairauden: pelihäiriön eli toiminnallisen riippuvuuden videopelaamisesta. Samaan aikaan osalle pelaajista e-urheilusta on tullut ammatti — eli miten pelaamiseen oikein pitäisi suhtautua? Jyväskylän yliopiston tutkija Veli-Matti Karhulahti sai Euroopan komission ERC-rahoituksen pelaamisen terveysvaikutuksen selvittämiseen. Missä menee raja mukavan viihdykkeen ja riippuvuuden välillä kulkee ja mikä tekee pelaamisesta niin koukuttavaa. Milloin pitää olla huolissaan? Puhumme myös e-urheilusta ja kryptopelaamisesta, joista voi tulla jopa elinkeino. Pelillistämisen professori Juho Hamarin Tampereen yliopistosta pohtii mihin kaikkeen arkipäiväisiin asioihin pelien viihdyttävyyttä ja koukuttavuutta nykyisin hyödynnetään — ja miltä tulevaisuus näyttää. Käykö niin, että kaikki elämässä lopulta lasketaan pelipisteinä tai virtuaalivaluuttana? Toimittaja Mari Heikkilä.

Voisiko maapallon lämmennyttä ilmastoa korjata heijastamalla auringonsäteet takaisin avaruuteen vaikkapa pilviä valkaisemalla tai riikkihapon avulla? Näitä keinoja kutsutaan geoengineeringiksi eli ilmaston tarkoitukselliseksi muokkaamiseksi. Kansainvälisen ilmastopaneeli IPCC:n tuorein raportti kertoo selvin sanoin, että ihmiskunnalla alkaa olla käsillä viimeiset hetket saada hiilidioksidipäästöt kuriin, jos täysi ilmastokatasrofi aiotaan välttää. Olisiko ilmastonmuokkaus osa ratkaisua? Ilmastonmuokkaus auringonvaloa heijastamalla voisi oikealla hetkellä käytettynä olla keino välttyä ilmaston peruuttamattomilta keikahdupisteiltä, kuten Amazonin sademetsän tuhoutumiselta tai Siperian ikiroudan sulamiselta. Samalla siihen liittyy valtavia riskejä, jotka voisivat johtaa kuivuuteen, nälänhätään ja vielä nykyistäkin ilmaston lämpenemistä nopeampaan kuumenemiseen. Mitä geoengineering on ja mitä ilmaston tarkoituksenmukaisen muokkaamisen keinoista ja riskeistä tiedetään tällä hetkellä? Jaksossa vieraana on Ilmat

Satelliitit ovat olennainen osa nykyaikaista elämää: satelliittipaikannus, tietoliikenne, kaukokartoitus ja sään havaitseminen avaruudesta ovat muovautuneet niin syvälle arkeemme, että niitä on yhtä vaikeaa havaita kuin on töpseleihin sähköä puskevia voimalaitoksia. Samat avaruustekniikan sovellukset avustavat myös sotilaita. Satelliitit kuvaavat joukkojen, ajoneuvojen ja lentokoneiden sijainteja ja tekevät nykyaikaisesta sotatantereesta aikaisempaa läpinäkyvämmän. Kuka tahansa voi ostaa nyt vakoilutietoja ja jopa ostaa palveluna signaalitiedustelua. Miehittämättömiä lentolaitteita ohjataan satelliittiyhteydellä maapallon toiselta puolelta ja pommit löytävät kohteisiinsa paikannuspalvelujen avulla. Ilmavoimien esikunnassa avaruusasioiden kanssa toimiva kapteeniluutnantti Juuso Mikkola kertoo Tiedeykkösessä miten avaruus on mukana esimerkiksi Venäjän hyökkäyssodassa Ukrainaa vastaan. Hän kertoo myös siitä, miksi Suomella on suuria mahdollisuuksia avaruuden tilannetietoisuuden avustamisessa kansainvälisesti

Ukraina kietoutuu Venäjän kansallismieliseen historiakäsitykseen tiiviisti. Myöhäiskeskiajalta alkaen Moskovan ruhtinaat oikeuttivat asemansa selittämällä puolustavansa oikeauskoisten maailmaa ja olevansa itä-eurooppalaisen kristillisen kulttuurin perillisiä. Sen ympärille Moskova rakensi ajatuksen, että Moskova on slaaviheimojen kokonaisuus ja muinaisen Kiovan valtakunnan ainoa oikea perillinen. Samalla se loi kuvan muinaisvenäläisestä historiasta ja asemasta ortodoksisen maailman johtajana. Kertomus Kiovassa syntyneestä tuhatvuotisesta valtakunnasta on osa Venäjän virallista historiakäsitystä, jota opetetaan myös kouluissa. Asiantuntijana Itä-Suomen yliopiston professori Jukka Korpela. Toimittaja on Ville Talola.

Arkielämässä voimme liittää empatian ja myötätunnon toisiinsa, mutta ne ovat kuitenkin eri ilmiöitä. ”Kun tunnemme empatiaa, pystymme hahmottamaan toisen tunnetiloja olivat ne sitten huonoja tai hyviä”, sanovat psykologian professori Mirka Hintsanen ja väitöstutkija Iina Tolonen Oulun yliopistosta. ”Empatia on passiivista samaistumista toisen tunteisiin, kun taas myötätuntoinen ihminen tuntee huolta toisen kärsimyksestä ja hän haluaa lievittää kärsimystä toimimalla”, sanoo Iina Tolonen. Tolosen väitöstyö keskittyy myötätunnon suotuisiin vaikutuksiin ihmiselle itselleen. Myötätuntoinen ihminen kokee vähemmän stressiä, ahdistusoireita ja depressiota kuin ihminen, jonka myötätunto on alemmalla tasolla. Myös kokemus fyysisestä terveydestä on parempi, siitä esimerkkinä matalampi verenpaine. Yksi tutkimuksen osa-alue on työelämä. Vaikuttaako ihmisen myötätuntoisuus työelämän stressaaviin piirteisiin? Miten työelämässä voi harjoittaa ja edistää myötätuntoa? Siitä kertoo professori Mirka Hintsanen. Minkälainen

Rutto, isorokko, tuberkuloosi ja muut kulkutautiepidemiat ja -pandemiat ovat tappaneet valtavasti ihmisiä tuhansien vuosien ajan. Monet pandemioiden aiheuttajat, virukset ja bakteerit on haalittu eläimistä. Isäntäeläimet kantavat ruttoa ja influenssoja ynnä muita ihan kuin ennenkin. Myös uusimmat riesat SARS- ja MERS-koronavirukset sekä zika ja ebola on hankittu eläinkunnasta. Eläimistä ihmisiin tarttuvia tauteja, zoonooseja, löytyy aina uusia, sillä lisää viruksia löytyy sitä mukaa kun niitä ehditään eläinkunnasa hakea. Pandemioita tulee aina muutaman kymmenen vuoden välein ja seuraava odotellessa Helsingin yliopiston zoonoosivirologian professori Olli Vapalahti ja Leena Mattila vertailevat mahdollisia pandemian aiheuttajia. Virustaudit ovat kärkiehdokkaita, sillä ruttoon ja muihin bakteeritauteihin on olemassa lääkehoitoja. Lääkkeiden avulla epidemia voidaan rajata, ettei se leviä pandemiaksi. Lääkkeet eivät kuitenkaan estä paikallisia ruttoepidemioita USA:ssa tai Madagaskarilla.

35-vuotiaat naiset elävät terveytensä suhteen kriittistä vaihetta. Estrogeeni eli naissukuhormoni alkaa laskea voimakkaasti ja viitteitä erilaisista sairauksista on jo nähtävissä. Toimiva estrogeenitasapaino on avain naisen kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin ja terveyteen. Ihme-eliksiiri estrogeeni auttaa pitämään yllä muun muassa toimivaa sokeri ja rasva-aineenvaihduntaa. Toisaalta liikakilot ja vaikkapa stressi uhkaavat tätä hienovaraista tasapainoa ja estrogeenin suojaavaa vaikutusta. Miksi naiset elävät pidempään kuin miehet, mutta sairastavat vanhuudessa enemmän? Entä saavatko naiset parasta mahdollista hoitoa vaivoihinsa? Eivät välttämättä, sillä lääkkeet testataan usein miehen fysiikkaan sopiviksi. Tulevaisuuden lääketiede saattaa kuitenkin tarjota erilaisia hormonien buustaajia ja salpaajia, joiden vaikutuksesta yhä useampi nainen pysyy terveenä pidempään. Haastateltavana gynekologi ja professori Terhi Piltonen. Ohjelman on toimittanut Niina Melanen.

Kauppiaana työskentelevä Muhammad alkoi saada 600-luvun alussa ilmestyksiä, joilla oli kauaskantoisia seurauksia. Islamin syntyyn ja profeetta Muhammadin elämään vaikutti ilmestysten lisäksi kaksi muuta Lähi-idässä alkunsa saanutta monoteistista eli yksijumalaista uskontoa, juutalaisuus ja kristinusko. On mahdollista, että Muhammad on alunperin toivonut, että juutalaiset ja kristityt ottaisivat hänen ilmoituksensa vastaan ja seuraisivat häntä. Näin ei kuitenkaan tapahtunut, vaan profeetta Muhammadin ilmestysten seurauksena syntyi uusi uskonto, islam. Tiedeykkösen asiantuntijana on Edinburghin yliopiston arabian kielen ja islamin tutkimuksen professori Jaakko Hämeen-Anttila ja toimittajana on Riikka Suikkari. Perinteinen aineisto, kuten Koraani, esittää profeetta Muhammadin Jumalaa etsivänä ja Jumalan löytävänä miehenä. Islamin mukaan hän on nimen omaan ihminen, toisin kuin Jeesus kristinuskossa. Sekä muslimit sisältäpäin että tutkijat ulkoapäin ovat koonneet hyvinkin erilaisia Muhammad-kuvia. Onpa häne

Physics world -lehti valitsi vuoden 2021 fysiikan läpimurroksi Aalto-yliopiston professori Mika Sillanpään kokeen, jossa tutkijat saivat kaksi pientä rumpukalvoa kvanttilomittumaan. Tiedeykkösessä kysytään voittajalta millaisesta läpimurrosta on kyse. Ohjelmassa selviää, mitä tarkoittaa kvanttilomittuminen ja miten tutkijat pystyivät kiertämään kuuluisan Heisenbergin epätarkkuusperiaatteen. Physics worldin top 10 listalta löytyy joukko muitakin kiinnostavia tutkimuksia: ensimmäistä kertaa kyettiin hallitsemaan atomiydinten kvanttitiloja sekä tutkimus, jossa on selvitetty lisää valon aalto-hiukkasluonnetta. Toisena haastateltavana ohjelmassa on Jyväskylän yliopiston fysiikan professori, kosmologi Kimmo Kainulainen. Hänen kanssaan keskustelemme mustan aukon magneettikentistä, joihin liittyen viime vuonna tehtiin laaja tutkimus. Magneettikentät auttavat ymmärtämään, miksi mustan aukon tuntumasta paikoin purkautuu hiukkassuihkuja poispäin — vaikka yleensä musta aukko ahmaisee sisäänsä kaiken materian. Kainulai

Sähköntuotanto on muutoksessa. Enää ei perinteinen systeemi päde niin, että sähkö siirtyisi vain yhteen suuntaan. Tuotantolaitoksista sähkö on siirtynyt kantaverkon kautta jakeluverkkoihin päin ja edelleen kuluttajille. Passiivinen kuluttaja on ottanut sähkön vain vastaan, mutta nyt entistä enemmän pienet energiayksiköt tulevat mukaan sähköverkkoihin. Hajautetut, uusiutuvat energiantuotantolaitokset voivat myydä sähköä verkkoon. Datan määrä kasvaa. Miten tätä kaikkea hallitaan? Siihen tarvitaan älyä, tietotekniikkaa ja -liikennettä, joka yltää joka paikkaan sähköverkkoa. Älysähköverkkoa tutkivat Vaasan yliopistossa sähkötekniikan professori Kimmo Kauhaniemi ja tutkijatohtori Katja Sirviö. Toimittaja Teija Peltoniemi vierailee elävässä sähköverkkolaboratoriossa, johon tulee dataa Sundomin sähköntuotantoalueelta.

Ilmaston lämpeneminen sulattaa maailman tärkeimpiä makean veden varastoja: Himalajan ja Alppien jäätiköitä. Kuivalla kaudella jäätiköistä sulava vesi täydentää ja tasaa mm. Intian ja Kiinan suurten jokien vesimäärää. Miljardit ihmiset, 40 prosenttia maailman väestöstä, ovat riippuvaisia Himalajan jäätiköistä. Euroopan isot joet Rhein ja Tonava ja miljoonat asukkaat saavat vetensä Alppien kutistuvasta jäätiköstä. Suomessakin vesitilanne muuttuu, kun ilmasto lämpenee ja kuivuus- sekä sadekaudet pitenevät. Kuivuuskausina pohjaveden pinta laskee, ja rankkasateet aiheuttavat tulvia kaupungeissa jo nyt. Tulvariskiin on varauduttu monin paikoin, mutta ei riittävästi. Sekä rankkasateisiin että kuivuuskausiin pitää kuitenkin varautua ja muuttuvien olosuhteiden vuoksi ennusteita pitää päivittää usein. Kutistuvat jäätiköt lisäävät epävarmuutta ja kiistoja vesivaroista, joten vesiplomatiaa tarvitaan. Makean veden määrä maailmassa ei lisäänny, mutta väestö on lisääntynyt enemmän kuin ympäristön kantokyky kestää. Vedes

Puhetulvaa ja ajatuksenjuoksua aiheesta toiseen, runsaita mielleyhtymiä, unettomuutta, fyysistä rauhattomuutta sekä uhkarohkeaa ja holtitonta käyttäytymistä. Maanisessa tilassa potilas toimii usein tavalla, jota myöhemmin katuu. Manian jälkeen saattaa alkaa toisenlainen vakava sairausjakso eli depressiotila. Kaksisuuntainen mielialahäiriö, josta aiemmin käytettiin nimityksiä maanis-depressiivisyys ja bipolaarihäiriö, on vakava psykiatrinen sairaus, jota sairastaa noin prosentti väestöstä. Välillä potilaalla saattaa olla täysin oireettomia kausia, jotka voivat hyvällä hoidolla kestää joskus jopa vuosikausia. Helsingin yliopiston psykiatrian professori Erkki Isometsä kertoo mm., mitä nykyään tiedetään sairauden synnystä sekä millaisia hoitomuotoja on käytössä. HUS:ssa ja Aalto-yliopiston neurotieteen ja lääketieteellisen tekniikan laitoksella työskentelevä psykiatrian dosentti Tuukka Raij taas kertoo mm., miltä kaksisuuntaisuuteen sairastuneen pään sisällä näyttää. Toimittaja Riikka Suikkari haastattelee my

Vaikka luulisi, että ihmiselimistö on jo kokonaan koluttu, viime vuosina tutkijat ovat löytäneet kehostamme uusia rakenteita — tai jopa elimiä. Esimerkiksi vuonna 2020 löytyivät uudet sylkirauhaset, vuonna 2018 välikudos ja vuonna 2016 suolilieve. Miten uuden ihmisyksilön kehittyessä elimet alkavat muodostua ja miten ne löytävät omille paikoilleen. Tärkeä vaihe alkionkehityksessä on gastrulaatio, jonka aikana elimistön pohjapiirros syntyy. Eteläafrikkalainen kehitysbiologi Lewis Wolpert on todennut: "Elämäsi tärkein tapahtuma ei ole syntymä, häät tai kuolema, vaan gastrulaatio.” Vaikka yleensä elimet päätyvät ihmisyksilöillä samoille kohdille elimistöä, poikkeuksiakin löytyy. Esimerkiksi osa meistä on tietämättään peilikuvia. Tällöin esimerkiksi maksa on vasemmalla, vaikka se on normaalisti oikealla, ja mahalaukku on oikealla, vaikka se on yleensä vasemmalla. Toisaalta joillekin ihmisille voi kehittyä myös ylimääräisiä elimiä, kuten munuaisia, pernoja tai jopa sukuelimiä. Elinten selvittämisen ja anatomia

Kesällä 2021 menehtynyt yhdysvaltalainen Steven Weinberg lasketaan viime vuosikymmenien merkittävimpien fyysikoiden joukkoon. Hän oli hiukkasteoreetikko, joka palkittiin vuonna 1979 fysiikan Nobelilla yhdessä Sheldon Glashow´n ja Abdus Salamin kanssa sähköheikon teorian kehittämisestä. Sähköheikko teoria on tärkeä palanen hiukkasfysiikan standardimallia, jossa kuvataan maailmankaikkeuden hiukkasia ja voimia. Weinbergin osalta Nobeliin johti hänen noin 3-sivuinen artikkelinsa A Model of Leptons vuodelta 1967. Monipuolisesti fysiikasta kiinnostuneena Weinberg perehtyi varhain myös kosmologiaan. Hän oli terävä ajattelija ja tieteen puolestapuhuja, joka otti kantaa tiedepoliittiseen keskusteluun Yhdysvalloissa. Steven Weinbergin kerrotaan olleen varsin ahkera, mikä näkyy myös hänen kirjallisessa tuotannossaan. Hän kirjoitti lukuisia paksuhkoja fysiikan teoriakirjoja mutta myös populäärejä tiedekirjoja. Niistä suomeksi ovat ilmestyneet Kolme ensimmäistä minuuttia vuonna 1978 ja Unelmia viimeisestä teoriasta vuonna

Bysantti, Itä-Rooma, on meille ehkä tuntemattomampi kuin antiikin Rooma ja Kreikka ja läntisen Euroopan keskiaika. Silti, juuri Bysantti oli se, joka vei antiikkia enteenpäin, kun Länsi-Rooma 400-luvulla hajosi. Bysantissa syntyi ainutlaatuinen, Kreikan ja Rooman perintöä ja ortodoksista kristinuskoa yhdistävä kulttuuri. Bysantin valtakunta kesti yli tuhat vuotta ja oli suurimmillaan valtava. Bysanttia hallitsi täydellistä itsevaltaa harjoittava keisari. Valtakunnan pääkaupunki oli Bosporin salmen rannalla sijaitseva Konstantinopoli, jonka palatsit ja kirkot hohtivat kultaa. Bysantin elämästä ei draamaa puuttunut. Vallanvaihdot olivat usein verisiä, vastustajia tapettiin ja kastroitiin, heidän neniään leikattiin. Hoviseremoniat ja kulkueet olivat näyttäviä. Valtakunta säilyi dynaamisena osin siksi, että sosiaalinen nousu oli mahdollista. Hämmästyttävin esimerkki siitä on nousu tallirengistä keisariksi. Uskonnolliset kiistat olivat kiihkeitä ja tärkeitä. Ikonoklasmin, eli kuvainraaston, aikana uskonnollisia

Loppiaisena muistellaan legendaa taivaan merkkejä tarkkailleista tietäjistä, jotka seurasivat kirkasta joulun tähteä Betlehemiin syntyneen Jeesus-lapsen luokse. Tiedeykkösessä pohditaan tähtitieteen dosentti Hannu Karttusen kanssa mikä taivaan valoilmiö olisi voinut muistuttaa tarinassa esiintyvää ihmeellistä tähteä. Ja selvitetään, kun ajanlaskun alussa ihmiset tutkivat tähtitaivasta, mitä he sieltä havainnoivat ja miten tulkitsivat näkemäänsä. Jeesuksen syntymän ympärillä olevat tapahtumat kuvataan Uudessa testamentissa kahdessa evankeliumissa. Matteuksen evankeliumissa esiintyy kyseinen joulun tähti tietäjineen. Luukkaan evankeliumissa ei heistä näy jälkeäkään, vaan Jeesus-lapsen syntymän ensimmäiset todistajat ovat paimenia kedolla. Miten ja miksi Jeesuksen syntymän ympärille laaditut ihmeelliset tarinat ovat syntyneet? Uuden testamentin eksegetiikan dosentti Matti Myllykoski kertoo. Toimittaja on Ville Talola.

SpaceX -yhtiön perustaja Elon Musk on tullut tunnetuksi haaveestaan perustaa Marsiin siirtokuntia. Itse asiassa hän perusti yhtiönsä sitä varten ja on kehittämässä parhaillaan jättiläisrakettia, jolla massamatkat Marsiin tulisivat mahdolliseksi. Suomalainen Mars-tutkija Jarmo Korteniemi kuitenkin toppuuttelee ja perustelee vuoden viimeisessä Tiedeykkösessa miksi Marsiin kannattaa toistaiseksi mennä vain käymään. Pitkällä tähtäimellä ihmiskunnan siirtyminen asumaan myös avaruuteen on kuitenkin varmaa. Niin sanoo myös Esko Valtaoja, joka löi ohjelmaa toimittavan Jari Mäkisen kanssa vetoa viitisen vuotta sitten siitä, milloin ihminen laskeutuu ensimmäisen kerran Marsiin.