Soilin Seurassa

Nean isosisko Carola oli yksi Suomen rakastetuimpia laulajia. Nean intohimo on muoti. Niin kuningatar Silvialla, kruununprinsessa Victorialla kuin prinsessa Madeleinellakin on Nean ompelemia asuja. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. Nea Beck Friis, os. Standertskjöld, syntyi vuonna 1944 Tukholmassa. Hänen isänsä oli lähettänyt Nean äidin Ruotsiin sotaa pakoon, kun Helsinkiä pommitettiin ja synnytyksen aika läheni.3-vuotias Carola pääsi mukaan Ruotsiin, mutta joutui eroon äidistään ja päätyi tukholmalaiseen lastenkotiin. Kuukaudet orpokodissa olivat Carolalle onnetonta aikaa. Nea arvelee, että Carolaa painoivat lapsuuden kovat kokemukset koko hänen loppuelämänsä.Nean äiti pääsi takaisin kotiin tytärtensä kanssa kun sota loppui. Perhe asui Helsingissä, mutta kaikki lomat vietettiin Hämeessä Nean sedän kartanossa, missä elämä oli auvoista ja palvelijat pitivät huolta lapsista niin ettei heidän tarvinnut koskaan olla yksin.Tunnelma Wanantaan kartanossa oli kuin Tolstoin romaanista."Nea muutti Ruotsiin

Sukutarinat, sukusalaisuudet, erot, hylkäämiset, jättämiset. Siinä teemoja, joita Kirsi Vikman käsittelee käsikirjoituksissaan. Omat kolttasaamelaiset juuret ovat usein Kirsin inspiraationlähteenä. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. "Koti oli kuin Lappi-alttari. Kesäkuumallakin oli siskollani ja minulla lapinhatut päässä.Tarinan kertominen on tärkeää, sekä suvun tarinan että oman tarinan, sanoo Kirsi. Hänen sukunsa tarina kertoo vahvoista naisista, lähtemisestä ja rohkeudesta.Suvulla on myös salaisuuksia, joita Kirsi lähti tutkimaan ja selvittämään saatuaan hyvin erityisen puhelun 35-vuotiaana. Langan toisessa päässä oli Kirsin isoäiti, jota hän ei  ollut koskaan tavannut. Hän muisti vain äitinsä toistaman tarinan: "Äitini on kolttasaamelainen, isäni saksalainen lentäjä. Myös sinussa on kolttasaamelaista ja saksalaista. Ole ylpeä juuristasi!"Kirsi Vikman syntyi Helsingissä vuonna 1966. Hän muutti Ruotsiin nuorena rakkauden perässä. Se romanssi ei kestänyt, mutta löytyi Jimmy, jonka kanssa Kirsi avi

Kuplettilaulaja Tuula Sirjonen on kiertänyt Ruotsia jo 40 vuotta esittäen milloin räväkkää Hallstan Hiltaa, milloin hienostuneempaa Madame la Plumeta. Roolihahmojen takaa löytyy herkkä, lämmin Tuula. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. Tuula Sirjonen syntyi 1943 köyhään kotiin Merikarvialla, Länsi-Suomessa. Isä palasi sodasta hengissä, mutta muuttuneena miehenä.Lapsia oli perheessä 11. Talous oli tiukka ja paljosta  oli puutetta.Tuula oli jo pienestä pitäen innostunut esiintymisestä ja laulamisesta. Inspiraatiota löytyi lähipiiristä. Arkielämä kylässä oli hänen mielestään kuin teatteria.Naapuritalon renkiä ja piikaa Tuula tarkkaili erityisesti. Piian nimi oli Hilta, ja kun Tuula muutti Ruotsiin, Hallstahammariin, hän kehitti itselleen roolihahmon, jolla oli piian piirteitä. Näin syntyi Hallstan Hilta, ruotsinsuomalaisten oma viihdyttäjä, joka sanoo suorat sanat ja esittää raikuvat pilkkalaulut.Tuula Sirjosen tuotantoon kuuluu myös neljä lastenlaulua, joihin hän on tehnyt sekä sanat että sävelet. Hä

Hanna Majanen kuuluu järjestöön Lääkärit ilman rajoja. Kymmenkunta matkaa Afrikkaan ja yksi Nepaliin on jo takana, uusia edessä, vielä tuntemattomiin määränpäihin. Hanna ei pelkää, ei edes ebolaa. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.  Hanna Majanen on kotoisin Lempäälästä, Tampereen läheltä. Hän syntyi 1978, opiskeli Jyväskylässä kansainvälisellä sairaanhoitajalinjalla ja muutti valmistuttuaan Ruotsiin koska työtilanne oli täällä parempi.Hanna vaari oli merimies, ja sieltä saattaa olla peräisin Hannan into nähdä maailmaa. Työskentely maailman kriisipesäkkäissä on Hannan valinta. Hän ei pidä uhrauksena sitä, että oma perhe on vielä hankkimatta, sillä työ Lääkärit ilman rajoja-järjestössä antaa hänelle paljon. Monet pienet lapset, joita hän on auttanut työskennellessään Afrikassa, ovat jääneet mieleen."Tuli vaihe jolloin pitä joko jättää unelmointi hätää kärsivien ihmisten auttamisesta tai oikeasti lähteä ja katsoa onko musta siihen työhön."Lääkärit ilman rajoja – Médecins Sans Fron

Noin joka sadas biisini on hitti, sanoo Jukka Kuoppamäki. Lauluja on hänen kynästään lähtöisin jo pari tuhatta, joten hittejäkin on aika liuta. Yksi on ylitse muiden: Sininen ja Valkoinen. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. Jukka Kuoppamäki on yksi Suomen rakastetuimmista artisteista. Soili Huokunan haastattelussa hän kertoo, minkälaista on elämä ulkosuomalaisena ja suurperheen isänä Saksassa.Soili ja Jukka keskustelevat myös uskonnosta ja sen merkityksestä Kuoppamäkien elämään.Jukka kertoo artistiuransa vaiheista ja hänellä on lukuisia tarinoita siitä, kuinka hänen hittibiisinsä ovat syntyneet.Esimerkiksi oli hiuskarvan varassa, että Suomen myydyimmästä levystä, Jari Sillanpään Satulinnasta, olisi levy-yhtiön vaatimuksesta tullut aivan erilainen laulu.

Merja on syntynyt Boråsissa, missä hänen vanhempansa ompelivat työkseen rintaliivejä. Nykyään Merja työskentee osastopäällikkönä maanpuolustuslaitoksessa, tanssii afrikkalaista tanssia ja maalaa. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. Tietyissä tilanteissa sua katsotaan halveksivasti, kun kuljet tummaihoisen miehen kanssa."Merja Aho Sanyang syntyi Boråsissa 1966. Vanhemmat olivat töissä tekstiilitehtaalla. Kun Merja oli 3-vuotias, perhe muutti Suomeen ja siitä vuoden kuluttua muuttokuorma pakattiin uudelleen, osoitteena jälleen Ruotsi. Tällä kertaa Ahot asettuivat Tukholman pohjoispuolelle Upplands Väsbyhyn ja siellä Merja asuu tänäkin päivänä.Kouluikäisenä Merjaa kiusattiin koulussa. Hän keksi kuitenkin keinon selvitä tilanteesta voittajana. Suomenkielisten luokkien jälkeen seurasi työ ruotsinsuomalaisessa esikoulussa.Kun ensimmäinen oma vauva oli tulossa, päätti Merja vaihtaa alaa ja lähti opiskelemaan Tukholman yliopistoon, toisin kuin hänen vanhempansa olivat tehneet. Opiskelu ei ollut perheen peri

Tuulan elämä ei ole ollut helpoimmasta päästä. Lapsena hän joutui seksuaalisen hyväksikäytön uhriksi ja jo viisikymppisenä hän sairastui Parkinsonin tautiin. Silti hän sanoo olevansa iloinen tyyppi. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. Tuula Nurmiranta kertoo elämäntarinansa sellaisena kuin hän on itse sen kokenut ja millaisena hän sen itse muistaa. Haastattelusta on tarkoituksella jätetty pois kaikki tarkemmat tiedot hänen lapsuudenperheestään ja muista läheisistä ihmisistä, jotka ovat edelleen elossa.Juoksin heinikossa ja isä tähtäsi minua haulikolla. Hän leikki ampuvansa minut."Tuula syntyi Riihimäellä 1957. Hän joutui pienestä pitäen seksuaalisen hyväksikäytön uhriksi ja harkitsi jo lapsena itsemurhaa. Hän lähti 16-vuotiaana Ruotsiin, tuli raskaaksi ja sai poikansa Kimin 17-vuotiaana. Kim kuoli elokuussa 2016, ilmeisesti huumeisiin.Käytiin Skansenilla ja tehtiin kaikkea mitä ihmiset tekee lastensa kanssa, mutta poikani ei saanut koskaan varmuutta siitä, että mä aina olen hänen

Eine Johansson on kotoisin köyhistä oloista Keski-Suomesta. Jo 8-vuotiaana hän päätti ottaa kohtalonsa omiin käsiinsä ja lähteä sotalapsena Ruotsiin. Hänestä tuli poliisi, ja uranuurtaja ammatissaan. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. "En ole milloinkaan ajatellut, että olisin huonompi ihminen köyhyyden takia.Eine Johansson syntyi Äänekoskella Keski-Suomessa 1933. Hän on seitsemäs kymmenen lapsen katraassa. Niukat olot ja isän alkoholismi vaikuttivat päätökseen, jonka Eine teki jo 8-vuotiaana: hän lähtisi Ruotsiin etsimään parempaa tulevaisuutta.Hän ja 11-vuotias sisko heittivät hyvästi perheelle ja lähtivät junalla kohti tuntematonta. Einellä oli onnea ja hän pääsi asumaan lapsirakkaan pariskunnan kotiin Rånöhön Luulajan pohjoispuolelle.Kaksi kertaa hän palasi Suomeen, ensin välirauhan aikana ja toisen kerran kun sota päättyi. Mieli paloi kuitenkin takaisin Norrbotteniin kasvatusvanhempien luo. 14-vuotiaana hän muutti lopullisesti Ruotsiin, aluksi ilman passia, muttei sen perään kukaan kysell

Ilta WAD Girls -dragshowssa huipentuu loppunumeroon: Jussi Huusko esiintyy Paula Koivuniemenä. Arkioloissa Jussi on vain Jussi. Hän on ollut Prippsillä töissä ja on onnellinen Andersinsa kanssa. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. "Jussi" Juha Huusko Syntynyt Jyväskylän keskussairaalassa 1955. Asunut Lievestuoreella, Toivakassa, 1959 – Hankasalmella, Pieksämäellä, Jyväskylässä, Helsingissä ja Tukholmassa, joka on hänen nykyinen asuinpaikkansa, vuodesta 1990. Perhesuhteet: Puoliso Anders vuodesta -91, äiti 83 v. asuu Hankasalmella, isä kuoli 8 vuotta sitten, kaksi lasta -77 ja -79, kolme lastenlasta 7+8+8 ja yksi bonuslapsenlapsi 11 v. Sisar -54 ja jo kuollut -59 syntynyt kehitysvammainen veli. Koulut: Peruskoulu 9 luokkaa, merkonomi Pieksämäen kauppaopisto 3 v., Markkinointi-instituutti MKT ja MJD tutkinnot yhteensä noin 5 v. Armeija: Reserviupseerikurssi 149 Työt: Hankapohjan osuuskaupan kesäapulainen, Hangan Lavan narikkapoika, apupoikana kesätyö limsa/kalja-autossa, muotitalo Kekäle 73-77, Seppäl

On osittain Liisa Lipsasen ansiota, että Suomen naiset vapautuivat hamepakosta ja vetivät farkut jalkaansa 1960-luvun alkupuolella. Nykyisen linnanrouvan menestyskonsepti on: olla hellästi kova. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. Liisa Lipsanen syntyi kauppiasperheeseen Kymenlaaksossa. Perhe asui Kouvolassa ja siellä Liisa kävi koulut. Perheen isä kuoli 55-vuotiaana ja äiti hoiti sen  jälkeen perheen omistamat liikkeet. Liisa auttoi äitiä kaupassa jo 12-vuotiaana. Samoin tekivät hänen siskonsa ja veljensä. Vanhemmat kannustivat kolmea lastaan opiskelemaan ja hankkimaan kokemusta ulkomailta.Liisa Lipsanen oli vahvasti mukana luomassa nuorisomuotia Suomessa 1960-luvulla. 1990 hän siirtyi Ruotsiin ja kiinteistöalalle.Liisa Lipsanen kertoo Soilin seurassa avoimesti lapsuudestaan, perheyritys Seppälästä, avioliitostaan yhden Suomen kautta aikojen suosituimman iskelmälaulajan, Dannyn, kanssa ja avioerosta 2005. Uusi suhde Dicki Sörensenin kanssa, joka alkoi 2009, antaa voimaa. Olen aina nukkunut yön yli

Manne Mali on hiippakuntakonsulentti Västeråsista. Hän ei kursaile, vaan sanoo suorat sanat siitä, mitä ajattelee tämän päivän maailmanmenosta. Koulu esimerkiksi ei ole aina hyvästä, sanoo Manne. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. Elämä ei ole mustavalkoista. Asioita voidaan tehdä monella tavalla. Elämä on oppimista ja oppimista totutusta pois. Manne syntyi 2.5.1959 Forssassa. Hän sai hätäkasteen, sillä hänellä oli vastasyntyneenä vatsaportintulehdus. Lähisuvussa hänellä oli monenlaisia taustoja: Äidinisä oli tehtaalainen, myöhemmin kirjakauppias ja klarinetinsoittaja. Äidinäiti oli maalaistalosta, agronomin tytär, isänäiti  taas savolaisen ja suomenruotsalaisen suurperheen vanhin. Mannen isänisä oli eläinlääkäri ja tuomarin, ministerin ja poliitikon poika, isä keinosiementäjä, äiti pitkään kotiäitinä. Eno omisti mailatehtaan, toinen eno oli rumpali, isän veli eläinlääkäri ja serkut lääkäreitä ja diplomi-insinöörejä  miltei kaikki. Löytyy suvusta yksi muukin kirkonmies: isoisän äidin veli oli sotar

Lähtökohtieni perusteella minusta olisi voinut tulla joko rikollinen tai mielisairas, sanoo Pirjo. Mutta kinnulalaisen Muholan kylän köyhän Mutkan talon tytöstä tuli psykologi, tutkija ja professori. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. Ohjelma on uusinta lokakuulta 2016. "Se, etten tiedä kuka isäni oli, on vaikuttanut miessuhteisiini aikuisiässä. Syntymäpaikka: Kinnula, Suomi (1949) "Pahinta olivat tappelut. On hirveää nähdä puukotus ja kun veri virtaa. Ruotsiin muutto: 1969, ylioppilaskirjoitusten jälkeen  "Jos tarvitsen vaikka 60 karjalanpiirakkaa, tiedän, kenelle soitan. Yhteisöllisyys muholalaisten kesken toimii. Asuinpaikat Ruotsissa tähän mennessä: Tukholma, Solna, Sunbyberg, Eskilstuna "Jokaisella meistä naisprofessoreista on kokemuksia syrjinnästä. Meriitit: leg. psykologi 1982, filosofian tohtori 1997, dosentti 2000, kulttuurien välisen kasvatustieteen professori 2005, pedagogiikan  professori johtajuudessa 2009.  "Naisten välinen kateus on kauheaa. On hyvä, jos on vaikk

Anneli lähti Ruotsiin 1970 tuomaan kalakukkoa siskolleen. Sillä reissulla hän on vieläkin. Ruotsinsuomalainen kirjallisuus olisi varmasti nyt heikommissa kantimissa, jos hän ei olisi jäänyt tänne. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. En katso taaksepäin. Mulla on niin paljon tekemistä vielä, että suuntaan katseen vain eteenpäin.Anneli Tikkanen-Rózsa kirjoittaa elämästään:Lapsuus Suomessa oli turvallista aikaa. Aina lämmin kesä ja paljon kärpäsiä ja paarmoja, ja talvella oli suuret kinokset lunta.Opettajan viransijaisuuksia tein jo kouluaikana ja yhtenä kesänä olin kesälomittajana osuuskaupassa. Eka varsinainen työ oli toimittajana Kiuruvesi-lehdessä. Kirjoittelin kouluaikana mm. runoja lehden nuorten osastoon, joten se ehkä auttoi saamaan paikan, jota haki paljon muitakin.Olin lapsuudessani kova kirjoittamaan. Perustin oman lehdenkin jo ihan alaluokilla kansakoulussa siihen aikaan järjestettyjen Raittiuskilpakirjoitusten innoittamana. Toimitukseen kuului pikkusiskoni ja pari samanikäistä tyttöä. Kun

Tukholmalainen Olli Berg on vuodesta 2006 lähtien käynyt Unkarissa keskimäärin joka kolmas kuukausi viemässä sekä hengellistä että humanitääristä apua kurjuudessa eläville romaneille. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. "On helppo rakastaa kaukaa, mutta on tärkeää osoittaa rakkautta niitä kohtaan, jotka ovat lähellä ja tarvitsevat apua."Olli Berg syntyi Savossa, Karttulassa 1961. Kahdeksanlapsinen perhe muutti Lahteen -68 ja  sieltä Göteborgiin 70-luvun alussa. Välillä Olli vanhempineen asui uudelleen Suomessa, ja vuonna -82 hän muutti Tukholmaan, missä asuu edelleen vaimonsa Riittan kanssa. Heillä on kaksi poikaa, joista nuorempi asuu vielä kotona.Olli on työskennellyt romanikielen opettajana. Hän puhuu sekä Suomen romanien kieltä että kansainvälistä romanikieltä. 80-luvulla Olli tuli uskoon ja aloitti lähetystyön, aluksi silloisessa Neuvostoliitossa suomensukuisten romanien parissa, ja sen jälkeen Keski-Euroopassa.Hän matkustaa useita kertoja vuodessa Unkariin, missä hän on muun muassa

Pirjo on tätä nykyä vähemmistökoordinaattori Sundsvallissa. Hän on myös poliitikko, healer, yrittäjä ja kasvatusäiti. Hänellä oli myös sormensa pelissä, kun suomen kielen hallintoalueet perustettiin. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. Pirjo Linna Avarre syntyi Tampereella 1956. Hän muutti Ruotsiin sulhasensa kanssa 1977. Katse oli suunnattuna kauemmas, Kanadaan, mutta matka pysähtyi Södertäljeen. Siellä Pirjo asui vuoteen 2014 asti. Tähänastiseen työuraan mahtuu muun muassa 15 vuotta virkamiehenä valtiopäivillä. Tätä nykyä Pirjon koti on Sundsvalllissa, Alnön saarella."Vakoilujuttuunkin jouduin mukaan pariin otteeseen. Neuvostoliiton hajoamisen yhteydessä tapahtui asioita."Virstanpylväitä Pirjon elämässä:- koulutus: merkonomi, vientisihteeri, yliopisto- ja korkeakouluopintoja- työpaikat: luokan- ja kotikielenopettaja, kuluttajaneuvoja, poliittinen sihteeri valtiopäivillä, vähemmistökoordinaattori ensin Huddingessa, sitten Sundsvallissa- yrittäjä: konsultti, coach ja menttori- perheko

Solja Krapu-Kallio löysi miehen Suomesta ja otti uudelleen haltuun suomen kielen. Solja kirjoittaa runoja ja kirjoja, esiintyy, vetää autotalliteatteria ja remontoi taloa. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. Solja Krapu-Kallio syntyi vuonna 1960 Konginkankaalla Keski-Suomessa. Perhe asui pitkään Keiteleellä, Savossa, ja siellä ovat Soljan juuret.Hän muutti Uumajaan 15-vuotiaana isosiskonsa kanssa. Neljänkymmenen Ruotsin-vuoden jälkeen hän tapasi keikkamatkalla Suomessa miehen entiseltä kotiseudultaan.Yhteisiä kiinnostuksenkohteita löytyi paljon. Nyt he ovat aviossa ja Soljalla on kaksi kotia: toinen Uumajassa, toinen Kuopiossa. Kuopion-kodissa on myös autotalliteatteri, jota Solja vetää yhdessä miehensä kanssa.Eihän mulla ollut niitä sanoja, joita sanotaan suomeksi, kun aikuiset menevät piiloon eikä kukaan etsi.Solja Krapu-Kallio on voittanut kahdesti Poetry Slam -kilpailun ja julkaissut useita kirjoja niin lapsille kuin aikuisillekin. Hän on kuvaamataidon opettaja, lavarunoilija, esi

Mikaelin juuret ovat Södertäljessä, minne hänen vanhempansa tulivat 60-luvulla. Siellä alkoi myös hänen urheiluharrastuksensa. Jääkiekko ja maraton-juoksu ovat Mikaelin lajit. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. Mikael Herralan vanhemmat ovat kotoisin Pohjanmaalta. Hänen äitinsä ja isänsä muuttivat Ruotsiin vuonna 1969. Mikael syntyi vuonna 1984. Perhe muutti Södertäljestä Nykvarniin, missä Mikael kävi aluksi suomenkielistä luokkaa ja sai näin myös koulun kautta vankan pohjan suomen kielelleen.Suomi ja ruotsinsuomalaisuus merkitsee Mikaelille paljon. Hän kunnioittaa suuresti edesmennyttä ukkiaan, joka oli sotaveteraani, ja pohtii usein omaa identiteettiään Ruotsissa asuvana Suomen kansalaisena.Mikael teki asepalveluksen Suomen armeijassa ja asui sinä aikana paljon isovanhempiensa luona Pohjanmaalla. Hän pääsi RUK:iin, reserviupseerikoulutukseen, ja se oli suuri hetki hänen elämässään, kun hän sai kertoa uutisen armeijassa menestymisestä ukilleen.Mikael ty

Kirsti Hemmi innostui matematiikasta jo nuorena. Hän löysi laskutehtävistä lepopaikan kaiken muun touhun keskellä. Nykyään hän on erikoistunut matematiikan opettamiseen intohimolla ja innostaen. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. Kirsti Hemmi syntyi 50-luvun loppupuolella Kuopiossa. Nuoruusvuodet hän asui Rovaniemellä ja Oulussa, ja sattuman kautta hänen tiensä johti sieltä Ruotsiin ja Katrineholmiin. Hän kouluttautui matematiikan opettajaksi ja työskenteli muun muassa Tukholman Ruotsinsuomalaisella koululla. Kirsti kärsi kuitenkin migreenistä ja kun se äityi oikein pahaksi, ei auttanut muu kuin ammatin vaihto. Piti hankkia työ, jossa on joustavammat työajat. No mä ajattelin, että matikassahan mä olen hyvä!Yliopistomaailma osoittautui oikeaksi valinnaksi. Kirsti kävi tutkijakoulutuksen, väitteli tohtoriksi ja tätä nykyä hänellä on kaksi professuuria, toinen Åbo Akademissa Vaasassa ja toinen Uppsalassa.Naiset ovat aliedustettuina matematiikan ja luonnontieteiden akateemisessa maailmassa verratt

Meeri Bodelid on monen lajin pioneeri ja mestari. Hän on ainoa urheilija, jolla on Ruotsin mestaruus sekä hiihdossa, pyöräilyssä että maratonjuoksussa. Elämän alkuvaiheen vaikeudet kasvattivat sisua! Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. Meeri Bodelid syntyi Suomen Tornionlaaksossa 1943. Isä oli sodassa, nuorella äidillä viisi tytärtä ja olot olivat niukat. Lapsuudestaan Meeri muistaa sen, että aina oli vilu ja nälkä. Sairauksista ja pienestä koosta huolimatta Meeri alkoi urheilla jo lapsena. Hän uhmasi tuulia, tuiskuja ja pitkiä välimatkoja päästääkseen  yleisurheilukilpailuihin. 19-vuotiaana hän muutti Ruotsiin ja on urheillut Ruotsin väreissä siitä saakka. Meeri on ottanut omakseen urheilulajin toisensa jälkeen. Hiihto, pyöräily, juoksu ja triathlon ovat ne lajit, joissa hän on kilpaillut eniten ja menestynyt parhaiten. Hän oli muun muassa 1971 ensimmäinen nainen kautta aikojen, joka edusti Ruotsia pyöräilyn MM-kisoissa ja hän oli Vaasa-hiihdon naisten ykkönen sekä 1981 että 1982."Parasta yrit

Haaveiden maasta tuli 1987 hitti, joka edelleen soi sekä Suomessa että Ruotsissa ja Helenan konserteissa se on alati toivottu kappale. "En koskaan kyllästy esittämään sitä", sanoo Helena Salo. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. Helena Salo syntyi 1965 Örebrossa. Viisi vuotta myöhemmin hän seisoi Örebron stadsparkenin lavalla ja hurmasi yleisön kajauttamalla ilmoille hittikappaleen "Mitt sommarlov". Lapsitähti oli syttynyt. Siitä seurasi kiertueita ympäri Ruotsia, tv-esiintymisiä ja levytyksiä. "En koskaan jännitä. Esiintyminen ei jännittänyt edes lapsena. Keskityn, eikä kanssani kannata tulla puhumaan ennen esitystä, mutta että jännittäisin - ei."Haaveiden maa julkaistiin 1987, siitä tuli Helenan läpimurtolevy. Toinen tärkeä virstanpylväs uralla on TV4:n kykyjenetsintäkilpailu Talang, jossa Helena pääsi finaaliin asti 2010.Soilin seurassa Helena kertoo perheestään ja äitinsä kuolemasta, joka kosketti häntä syvästi. Helena muistelee musiikkimaailman legendoja, joita on tavannut uransa varrella