Ranskaa Raakana!

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria. 127. jaksossa keskustelen kirjailija Tommi Melenderin kanssa unkarilaissyntyisestä mutta ranskaksi kirjoittaneesta kirjailijasta Ágota Kristófista, jonka kuuluisa trilogia sisältää osat Iso Vihko, Todiste ja Kolmas valhe. Kaksi jälkimmäistä osaa on pitkän odotuksen jälkeen suomennettu. Kuka oli Ágota Kristóf? Mistä  trilogia kertoo? Millainen oli Kristófin kerronnan etiikka? Mihin Kristófin ilmaisuvoima perustuu? Miksi kielellä on keskeinen rooli trilogiassa? Mitä totalitarismi tekee kielelle? Miksi trilogia on edelleen ajankohtainen? Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com 

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria. 127. jaksossa keskustellaan uudesta tiedekirjastani Miten tutkia kohteliaisuutta? Käsityksiä suomalaisesta ja ranskalaisesta kohteliaisuudesta (2023, SKS), joka on myös avoin sähköinen julkaisu. Haastattelijana toimii suomen kielen professori Hanna Lappalainen Itä-Suomen yliopistosta. Miten Johannasta tuli ranskan kielen opiskelija ja tutkija? Millaisella tutkimuksella Johannan ura alkoi? Mistä tuli idea suomenkieliseen tiedekirjaan? Miksi suomalaisen ja ranskalaisen kohteliaisuuden vertailu on kiinnostavaa? Millaisia kiinnostavia tutkimustuloksia löytyi, kun Johanna tarkasteli ranskalaisten käsityksiä suomalaisesta kohteliaisuudesta ja suomalaisten käsityksiä ranskalaisesta kohteliaisuudesta? Millainen rooli kohteliaisuudella pitäisi olla kielenopetuksessa? Mihin suuntaan kohteliaisuutemme on muuttumassa? Ketä kirja voi kiinnostaa? Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com 

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria.  126. jaksossa vieraanani on Edouard Louis'n romaanista En finir avec Eddy Bellegeule (suom. Ei enää Eddy) kirjallisuustieteen maisterintutkielmansa tehnyt Mikko Viinamäki. Hän vieraili Lotta Toivasen kanssa keskustelemassa Edouard Louis'n romaaneista jaksossa #62. Miksi Mikko halusi jatkaa Eddy-romaanin tutkimista maisterintutkielmassaan? Mistä romaani kertoo? Miksi Mikko halusi hyödyntää myös kielitieteellistä lähestymistapaa kirjallisuustieteellisessä tutkielmassaan? Millainen on Eddy-romaanin kertoja? Millainen on kielellisen väkivallan vaikutus kertojaan? Miten kieli muuttui, kun päähenkilö pakeni väkivaltaisesta yhteisöstä? Millainen prosessi oli maisterintutkielman kirjoittaminen? Mitä vinkkejä Mikko antaa muille tutkielman kirjoittajille? Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com 

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria.  125. jaksossa vieraanani on Etelä-Ranskassa asuva kirjailija Milja Kaunisto, joka on kirjoittanut muistelmansa Hajanainen. Epätäydellinen elämäni (Gummerus, 2023). Miten Milja kiinnostui elämäkertojen kirjoittamisesta? Mitkä olivat Miljan ensimmäiset muistot Ranskasta? Mitä vaati se, että Milja jäi ilman vanhempiaan käymään lukiota Ranskassa? Miten hän selvisi vaikeasta avioliitosta Amerikassa? Millaista oli taiteilijaelämä Pariisissa? Millainen elämänmuutos oli asettua eteläranskalaiseen pikkukylään? Miten ideaaliminä saadaan vaiennettua? Pelottiko omien kipeiden asioiden avaaminen muistelmissa? Milja lukee myös otteen kirjastaan!  Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com 

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria.  124. jaksossa vieraanani on taiteen akateemikko Hannu Mäkelä, joka on kirjoittanut yli 200 teosta. Keskustellaan hänen teoksestaan Proust on Proust. Matka aikaan, paikkaan ja ihmiseen (2023, Levoton lukija). Millainen merkitys Marcel Proustin teoksella Kadonnutta aikaa etsimässä on ollut Hannun elämässä? Miten Proustista tuli kirjailija, joka kirjoitti klassikkoteoksen? Mihin osiin kirja jakautuu ja mistä siinä on kyse? Millaisia vaikeuksia Proustilla oli löytää kustantaja? Miksi klassikkoteos on kestänyt niin hyvin aikaa? Miten uskaltaa tarttua tähän massiiviseen teossarjaan?   Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com 

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria.  123. jaksossa puhutaan kirjallisista väärennöksistä. Vierainani ovat Sanna Nyqvist ja Outi Oja, jotka ovat kirjoittaneet kirjan Kirjalliset väärennökset. Huijauksia, plagiaatteja ja luovia lainauksia (Gaudeamus, 2018). Teoksen mehukkaimmat palat ilmestyivät äänikirjasarjana (2023). Miten kirjallisia väärennöstyyppejä voi luokitella? Miten voidaan tietää, onko joku plagioinut vai ei? Väheneekö vai lisääntyykö tekijäkeskeisyys tulevaisuudessa? Millainen identiteettivarkaus paljastui Ranskan Goncourt-palkinnon voittaneella kirjailijalla 1970-luvulla? Millainen kirjasota syttyi, kun ruotsalainen esikoiskirjailija oli perustanut yhden romaaninsa luvuista ranskalaisen kirjailijan Georges Perecin novelliin? Mitä tapahtui kun nuori kirjallisuuskriitikko kirjoitti V.A. Koskenniemen  plagioineen runoja ranskalaiselta runoilijalta? Voiko väärennöksistä olla jotakin hyötyä? Millainen on väärennösten tulevaisuus tekoälyn aikakaudella? Lisää kielen ja ku

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria.  122. jaksossa vieraanani on suomentaja Ville Keynäs, joka on suomentanut ranskalaiskirjailija Georges Perecin romaanin Häviäminen (2023, Teos). Perec kirjoitti romaaninsa ilman ranskan yleisintä vokaalia e:tä, ja Ville suomensi sen ilman suomen yleisintä vokaalia a:ta. Millainen kirjailija Perec oli? Millaisia teemoja romaanissa on? Miten sujui romaanin suomentaminen ilman a-kirjainta? Mitä teos voi antaa suomalaiselle nykylukijalle? Ville lukee myös otteen suomennoksestaan. Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com 

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria.  121. jaksossa vieraani on eläköitynyt Helsingin yliopiston ranskan professori Mervi Helkkula. Mikä oli ranskan kulta-aikaa Helsingin yliopistolla? Millaisia muistoja Mervillä on hänen omilta opiskeluajoiltaan? Miten vuoden 2010 yliopistouudistus muutti yliopistoa? Mitkä ovat Mervin parhaat muistot Helsingin yliopistosta? Miten opiskelijat ovat vuosien saatossa muuttuneet? Millaista tutkimusta Mervi on tehnyt urallaan? Miten vieraiden kielten opiskelu saataisiin nousuun? Mikä on ranskan merkitys Suomessa nyt ja tulevaisuudessa?  Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com 

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria.  120. jaksossa puhutaan ranskalais-marokkolaisesta kirjailijasta Leïla Slimanista. Vieraanani on filosofian tohtori Anne Riippa, joka toimii käännöstieteen yliopistonlehtorina Helsingin yliopistossa. Kuka on ranskalais-marokkolainen kirjailija Leïla Slimani? Millaisista teemoista hän kirjoittaa? Millainen romaani on Kehtolaulu ja miksi siitä on tullut niin suosittu? Mitä tarkoittaa kerronnallinen empatia ja miksi sitä on tärkeää tutkia? Mistä Toisten maa -trilogia kertoo? Millaisen vastaanoton Slimanin korona-ajan päiväkirjat saivat?  Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com 

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria.  Kesän erikoisjakso tulee Savonlinnan oopperajuhlilta! Vieraanani on ranskankielisen Romeo ja Julia -oopperan tähti, Marjukka Tepponen. Miten Marjukasta tuli oopperajalaulaja? Millainen merkitys Savonlinnan oopperajuhlilla on Marjukalle? Millainen ooppera on Romeo ja Julia? Millaisia haasteita on ranskaksi laulamisessa? Miten Marjukka opettelee ääntämään erikielisiä oopperatekstejä? Miten voi laulaa kielellä, jota ei osaa lainkaan? Miltä tuntuu kosinta kesken esityksen? Miten oopperalaulajan paineensietokykyä on koeteltu?  Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com 

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria.   118. jaksossa vieraanani on Valentina Korpi, joka tarkastellut ranskan kielen kandintutkielmassaan kielivalintoja kongolaistaustaisissa perheissä. Miksi Valentina halusi tutkia Suomessa asuvia kongolaistaustaisia perheitä? Mitä kieliä Suomessa asuvissa kongolaisperheissä osataan? Mitkä seikat olivat vaikuttaneet vanhempien kielivalintoihin? Millaisia yhteyksiä jälkikolonialistiseen kielipolitiikkaan tutkimuksessa havaittiin? Millaista tutkimustietoa tarvittaisiin perheissä tehtävien kielivalintojen tueksi?  Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com 

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria.  117. jaksossa vieraanani on suomentaja Lotta Toivanen, jonka kanssa keskustelen Eric Vuillardin teoksista Kongo/Köyhien sota ja Kunniallinen vetäytyminen. Millainen kirjailija on Eric Vuillard? Mistä Vuillard saa inspiraationsa teoksiinsa? Millaisen tarinan 1800-luvun lopulle sijoittuva Kongo kertoo? Mikä on 1500-luvun Saksaan sijoittuvan teoksen Köyhien sota sanoma? Millaisia haasteita on Vuillardin teosten suomentamisessa? Onko jo viisi Vuillardin teosta suomentaneelle Lotalle on kehittynyt rutiineja? Lotta lukee myös otteen Une sortie honorable -teoksesta ja sen Kunniallinen vetäytyminen -suomennoksesta! Lotta Toivanen on kertonut Vuillardista myös jaksossa #83 ja Edouard Louisista Mikko Viinamäen kanssa jaksossa #62.  Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com 

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria.   116. jaksossa puhutaan suomalaisista ja ranskalaisista koronakylteistä, joita Johanna on itse tutkinut. Haastattelijana toimii filosofian tohtori Tuuli Holttinen. Mistä tuli idea tarkastella koronakylttejä? Miten tutkimuksen aineisto on kerätty? Miten kylteissä ohjeistettiin asiakkaita? Millaisia eroja esiintyi suomen ja ranskan välillä? Mitä yllättävää tuloksissa oli? Miten ajatuksia Johannan tutkimustulokset herättivät pyyntötutkija Tuulissa?  Tuuli on kertonut pyyntöjä käsittelevästä väitöskirjastaan jaksossa 50, sinuttelun ja teitittelyn oppimisesta jaksossa 15 ja haastatellut Johannaa ranskalaisten opettajien puhutteluvalinnoista jaksossa 16.  Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com 

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria.  115. jaksossa vieraanani on Krista Leipivaara, joka tarkasteli ranskan kielen maisterintutkielmassaan (Helsingin yliopisto) presidentti Emmanuel Macronin korona-ajan puheita. Miten argumentaatio ja retoriikka liittyvät poliittisiin puheisiin? Mitä eetokset ovat ja miksi niitä oli tärkeää tutkia? Mikä eetos oli yleisin ja mikä harvinaisin? Millaisin kielellisin keinoin Macron ilmaisi eetoksiaan? Mitä tulokset kertovat poliittisesta diskurssista? Miten maisterintutkielman saa tehtyä valmiiksi?   Krista oli vieraana myös jaksossa 109, jossa hän kertoi ranskan opiskelusta Helsingin yliopistossa.  Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com 

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria.  114. jaksossa puhutaan kahdesta suuresta ranskalaiskirjailijasta, Marguerite Durasista ja Annie Ernaux’sta, joka voitti vuonna 2022 kirjallisuuden Nobel-palkinnon. Vieraanani on ranskan väitöskirjatutkija Linda Nurmi, joka tutkii vapaata suoraa esitystä suomen- ja ranskankielisessä nykykirjallisuudessa. Miten lapsuus Ranskan Indokiinassa vaikutti Durasin teoksiin? Mitkä ovat Durasin tunnetuimmat teokset ja mistä teemoista hän kirjoittaa? Millainen oli Durasin värikäs elämä? Miten sosiologiset teemat näkyvät Ernaux'n tuotannossa? Miksi Ernaux'ta on suomennettu melko myöhään? Miksi Ernaux ansaitsee kirjallisuuden Nobel-palkinnon? Mitä tarkoittaa vapaa suora esitys ja miksi sitä on tärkeää tutkia? Miksi kannattaa lukea Durasin ja Ernaux'n teoksia? Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria.  113. jaksossa vieraanani on yhteiskuntatieteiden tohtori Pekka Väisänen, joka tarkasteli väitöskirjassaan Ranskan presidentti Emmanuel Macronin puheita. Miten Macronin oli mahdollista nousta tuntemattomuudesta suoraan presidentiksi? Miksi Ranskan presidentillä on paljon enemmän valtaa kuin Suomen presidentillä? Voiko Macronia arvioida oikeisto-vasemmisto akselilla? Miten riskiyhteiskunta ja kolmannen tien politiikka liittyvät Macronin politiikkaan? Keiden ajattelijoiden vaikutus näkyy Macronin puheissa? Mitkä ovat Macronin teemat toisella presidenttikaudella? Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com 

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria.  112. jaksossa puhutaan Mohamed Mbougar Sarrin menestysromaanista La plus secrète mémoire des hommes, joka ilmestyi nimellä Miesten syvimmät salaisuudet (Gummerus, 2022) Marja Luoman ja Sampsa Peltosen suomentamana. Romaanissa kuljetaan mystisen kirjailijan T.C. Elimanen jalanjäljissä Senegalissa, Ranskassa ja Argentiinassa, ja se käsittelee maailmanhistorian tapahtumia kuten kolonialismia. Kuka on nuori senegalilainen, Pariisissa asuva ja ranskaksi kirjoittava Mohamed Mbougar Sarr? Miksi Miesten syvimmät salaisuudet on niin suosittu romaani? Miksi Marja ja Sampsa suomensivat romaanin yhdessä? Millainen kokemus oli romaanin suomentaminen yhteistyössä? Millainen on Sarrin kieli ja tyyli? Miksi Miesten syvimmät salaisuudet kannattaa lukea? Kuullaan myös ote suomennoksesta Sampsan lukemana!   Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria.  111. jaksossa vieraanani on kirjailija ja toimittaja Anneli Vehkoo, joka asuu Pariisissa. Puhutaan erityisesti Annelin uudesta romaanista Se kesä Pariisissa (2022, Karisto), jonka päähenkilö Sini on viisikymppinen nainen, joka kokee kriisin avioeron myötä ja päättää hetkeksi paeta elämäänsä Pariisiin. Miten Anneli päätyi asumaan Ranskaan? Millaista on asua Pariisissa? Miksi Anneli alkoi kirjoittaa romaaneja? Kenelle Se kesä Pariisissa on suunnattu? Miten Pariisissa asuminen on vaikuttanut Annelin kirjoittamiseen? Miten kirjailija pitää kosketusta yllä suomen kieleen? Anneli lukee myös otteen romaanistaan!  Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria.  110. jaksossa vieraanani on kirjailija Laura Andersson, jonka uusi äänikirjasarja (2022, Otava) Viinitilan mysteerit – Malja uudelle 1, 2 ja 3 sijoittuu Loiren laaksoon, Ranskaan. Millainen on Lauran oma suhde Ranskaan? Mistä Viinitilan mysteereissä on kyse? Miksi Laura halusi kirjoittaa äänikirjasarjan, vaikka kirjailijat ovat valittaneet pienempiä tekijänpalkkioita kuin paineituissa kirjoissa? Erosiko äänikirjasarjan kirjoittaminen luetuksi tarkoitetun kirjan kirjoittamisesta? Saako Viinitilan mysteerit jatkoa? Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria.   109. jaksossa puhutaan ranskan kielen opiskelusta Helsingin yliopistossa. Vieraanani on ranskan maisteriopiskelija Krista Leipivaara. Tästä jaksosta saa tietoa siitä, millaista on opiskella ranskaa pääaineena ja millaisia valinnaisia opintoja tutkintoon voi liittää! Miksi Krista vaihtoi suunnitelmat oikeustieteellisessä opiskelusta ranskan kieleen? Millainen prosessi oli päästä opiskelemaan ranskaa yliopistoon? Miten ranskan opinnot yliopistossa eroavat lukio-opiskelusta? Millaista oli olla vaihto-opiskelijana Lyonissa? Millaista on tehdä maisterintutkielmaa? Millaisia geneerisiä taitoja yliopisto-opiskelu antaa? Minne ranskan opiskelija voi työllistyä? Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com