Artpod

Miten yhteiskuntaluokka vaikuttaa kuvataiteilijana toimiseen? Miten luokkaerot näkyvät taiteilijaksi pyrkimisessä, opiskellessa ja ammatissa? Miten keski- ja yläluokkainen taideyleisö vaikuttaa taiteilijan työhön? Muun muassa näitä pohtii taiteen maisteri, kuvataiteilija-elokuvaohjaaja Milja-Liina Moilanen Anni Tuomen haastattelussa. Moilasen taiteelle on usein olennaista yhteiskuntakriittisyys. Tällä hetkellä hän ohjaa kahta pitkää dokumenttielokuvaa, toiseen linkki tässä: https://www.tuffifilms.com/production/respect). Lisää Moilasen teoksista löydät täältä: https://www.miljamoilanen.fi Jakson musiikki: Linn Byrkjeland – Velvet Jakson kansikuva: Anni Tuomi Artpodin logo: Pauliina Vuorinen

Artpodin studiossa on vieraana graffititaiteilija Jani Tolin. Jani Tolin valittiin graffitin Suomen mestariksi 15 vuotiaana vuonna 1990, ja hän on ensimmäisiä, ellei peräti ensimmäinen, suomalainen graffititaiteilija, joka laajensi taidettaan kaduilta kuvataiteen näyttelyihin.  Jani kertoo hengellisestä näkemyksestään, taiteellisestä työskentelystä ja teosten synnystä. Mitä yhteistä on Hilma av Klintin teoksilla ja grafititaiteella? Mikä on suurin “palkkio” minkä Jani on saanut omasta työstään? Millaisia okkultistisia metodeja Jani on käyttänyt taiteen tekemisessä?  Tässä jaksossa mainittua: Animalismi ja animistinen taide  Shamaanitaide / Olga Palomäki: Kuvataide ja kuolema Akasha, akaasiset arkistot & morfogeneettinen kenttä Hilma av Klintin kanavoidut teokset Perttu Häkkinen (1979-2018) / Imatran Voima livenä Flow Festivaaleilla 10.8.2018 / “Kuolinilmoitukseeni kirjoitettakoon sanat 'Nauroi yksin pimeässä ja eli unelmissa'" - Näin edesmennyt radiotoimittaja Perttu Häkkinen pohti kuolemaa, Joonas A

Kaoottisen kouluhakujakson toinen osa, pääsykoejakso sisältää Annan ja Annin parhaat vinkit pääsykokeisiin ja pahimmat pääsykoemokat.

Olotila – julkisen taiteen äärellä -sarja on omistettu tilallisen ajattelun tutkimiseen. Tässä jaksossa Hanna ja Viveka käyvät pintaraapaisuna keskustelua julkisen taiteen teemoista ja yleisimmistä termeistä. Mitä julkinen taide on? miten sitä rahoitetaan ja tehdään? ja missä julkista taidetta voi kokea ja nähdä?  Tämä jakso toimii myös avausjakso sarjakokonaisuudelle, jossa tulevissa jaksoissa julkista taidetta lähestytään tarinallisten teemojen kautta.

Jakso on toteutettu yhteistyönä EMMA – Espoon modernin taiteen museon kanssa. Anni Tuomen haastattelussa Nelli & Markus Jäntti-Tuominen, tapiolalainen pariskunta. Markus on kuvataiteilija ja Nelli viestinnän ammattilainen. Tutustumme Jäntti-Tuomisten kanssa Urban Espoon Tapiolan EMMA-taidereitin. Urban Espoo on Espoon kaupungin tuottama digitaalinen kulttuuritalo. Tapiolan julkisen taiteen reitti esittelee laajasti eri aikakausilta monipuolisia julkisen taiteen teoksia. Reitin aloituspiste on metroaseman laiturilla. Tapiolan keskuksesta reitti kulkee keskusaltaan ja kirkon ohi kohti Tapiolan vanhinta osaa Itäkartanoa. Sieltä reitti kaartaa Silkkiniityn kautta päättyen Näyttelykeskus WeeGeen edustan veistospuistoon. Reitin pituus on noin 2 km. Reitin teokset, jotka esiintyvät tässä järjestyksessä myös jaksossa: 1. Metroasema, asemalaituri ‍Kim Simonsson: Emma jättää jäljen, 2017  2. Tapiontorin ja kauppakeskus Ainoan välinen alue  Heikki Konttinen: Morsian, 1983  3. Heikki von Hertzenin aukion porrastas

Jakso on toteutettu yhteistyössä EMMA – Espoon modernin taiteen museon kanssa. Annin haastattelussa Henna Paunu, EMMAn intendentti sekä Tuomas Laulainen, EMMAn amanuenssi. Molemmat työskentelevät erityisesti kokoelmien parissa. Mitä julkinen taide on, millaisista materiaaleista se on tehty, kenelle ja missä se näkyy? Jaksossa esitellään lyhyesti mitä julkinen taide ylipäätään on ja mikä esimerkiksi EMMAn rooli on Espoon julkiseen taiteeseen liittyen. Julkisen taiteen reitit löytyvät Urban Espoo -sivustolta urbanespoo.fi. Urban Espoo on Espoon kaupungin tuottama digitaalinen kulttuuritalo.  Jakso on äänitetty etänä videokeskustelussa.

Artpodin studiossa vieraana on kuvataiteilija Katja-Maaria Vilén, joka työstää värikkäitä ekspressionistisia maalauksia vierastamisen kokemuksesta, jota ihminen voi kohdata itsessään. Katja-Maaria on myös teologian maisteri ja toimii osa-aikaisena pappina. Me keskustellaan kristillisestä mystiikasta, kirkon ja nykytaiteen suhteesta ja Katja-Maarian taiteellisesta työskentelystä.  Mitä tarkoittaa kristillinen mystiikka? Mitä yhteistä on kristillisellä mystiikolla ja taiteilijalla? Millainen vuorovaikutus suhde nykytaiteella ja kirkolla on? Mitä sakraalitaide on? Millaista taidetta kirkossa voi ja saa esittää? Millainen on autonomisen taiteen tehtävä kirkossa? Miten Katja-Maarian teokset syntyvät? Miltä maalaus tuntuu kehossa?  Katja-Maarian näyttely elokuussa 2021 Turun Taidekappelissa, jossa on myös podcastissa mainittu Tuttu vieras - teos on nähtävillä. Tässä jaksossa mainittua:  Seppo A. Teinonen: Rakkauden tieto, 1985 Sol LeWitt: Sentences on Conceptual Art, 1967 Jonathan Koestlé-Cate: Art and the Ch

Rakas kirjeystävä. Toisessa kirjeessäni pohdin vapautta. Vapaus konkretisoituu kahden valtion rajalla; vapaus konkretisoituu kielessä. Vapaus konkretisoituu päätösten hetkellä, tai päättämättä jättämisen hetkellä, joka sekin on vapautta. Miksi toisilla on vapautta ja toisilla ei? Miksi ihminen pelkää vapauden mukana tuomaa vastuuta? Onko kieli vapaata? Miksi ihmiset varastavat roomalaisilta patsailta neniä, sormia ja peniksiä. “Kirjeitä” on kahdeksanosainen monologi taiteen, yhteiskunnan ja filosofian ajattomista aiheista. Studiossa Evelin Kask.

Tervetuloa näkymättömien voimien äärelle! Artpodin studiossa vieraana kuvataiteilija Hannaleena Heiska. Hannaleena tunnetaan pääosin upeista mysteerisistä maalauksista, hiilipiirroksista, filmeistä ja performatiivisesta yhteistyöstä balettitanssija Minna Tervamäen kanssa. Tässä jaksossa Hannaleena Heiska kertoo suhteestaan hengellisyyteen ja kuinka se näkyy taiteen tekemisessä. Hannaleenan lapsuudenkodissa nähtiin enneunia ja elettiin henkimaailman kanssa yhteiseloa. Kuinka lapsuuden kokemukset ovat vaikuttaneet taiteilijan teoksiin? Millaisia rituaaleja ja rutiineja taiteen tekemiseen liittyy? Onko Hannaleenalla ollut yhteyksiä “korkeampiin voimiin”? Millainen merkitys hengellisyydellä on itsetutkistelussa? Kuinka läsnäolon kokemus tarttuu taiteen tekijästä taiteen katsojaan?  Tässä jaksossa mainittua:  Carl Jung - Kollektiivinen alitajunta eli kollektiivinen tiedostamaton Carla Rueckert, Don Elkins ja Jim McCarty: The Law of One / Ykseyden laki. Kaikkien 106 kanavoitujen sessioiden dokumentoinnit löytyvät

"Harva hyväksyy ajatusta, että yhteiskunta kokonaisuutena saattaa olla sairas. Mielenterveysongelma yhteiskunnassa merkitsee sitä, että on olemassa 'sopeutumattomia' yksilöitä, ei sitä, että itse kulttuuri on mahdollisesti sopeutumaton", kirjoittaa saksalais-amerikkalainen yhteiskuntafilosofi ja psykoanalyytikko Erich Fromm. Rakas kirjeystävä. Miksi ihmiset sopeutuvat malleihin, jotka eivät sovellu heille? Miksi he purkavat pahaa oloaan muurahaisiin? Miksi sopeutumattomuus on epänormaalia? "Kirjeitä" on kahdeksanosainen monologi taiteen, yhteiskunnan ja filosofian ajattomista aiheista. Studiossa Evelin Kask.

Artpodin Anni ja Anna muistelevat omia hakuprosessejaan, virheitä, performansseja ja yleistä hapuilua.

Artpod palaa jälleen uusin voimin! Meitä on nykyään seitsemän, ja tässä jaksossa me esittäydytään! Kuuntele, niin opit tuntemaan meidät, ja kuulet mitä tullaan jatkossa tekemään!

EMMA — Espoon modernin taiteen museossa olevaan Saastamoisen Säätiön kokoelmanäyttelyyn Kosketus on avautunut uusi osa Ihminen ja Luonto, johon tutustutaan Daniéla Vainion kanssa. Vainion vieraina ovat ilmastoaktivisti Roosa Laakso ja EMMAn amanuenssi Laura Kokkonen. Jakso on toteutettu yhteistyössä EMMA – Espoon modernin taiteen museon kanssa.

Jaksossa perehdytään EMMA – Espoon modernin taiteen museon sekä Saastamoisen Säätiön kokoelmiin. Anni Tuomen vieraana ovat EMMAn amanuenssi Laura Kokkonen sekä Saastamoisen Säätiön taideasiantuntija Päivi Karttunen. Keskustellaan siitä, mitä kokoelmat ovat, missä niitä on nähtävillä, ja miten niitä kartutetaan? Mistä Saastamoisen Säätiön ja EMMAn yhteistyö on lähtenyt, ja miten molempien kokoelmat näkyvät Espoossa? Jaksossa viitataan myös tämän korona-ajan yhteen parhaimpaan tapaan tutustua taiteeseen – ympäri Espoota löytyy julkista taidetta, jota pääsee kuka tahansa katsomaan kävelylenkillään. Lisää tietoa täältä: http://urbanespoo.fi/2020/03/27/ulkoilmagalleriat/ Jakso on toteutettu yhteistyössä EMMA – Espoon modernin taiteen museon kanssa.

Taidekeräilijä Seppo Fränti lahjoitti Kiasmalle taidekokoelmansa, johon kuuluu lähes 700 taideteosta pääasiassa nuorilta ja uransa alussa olevilta taiteilijoilta. Fräntin kokoelma avautuu yleisölle Hullu rakkaus - näyttelyssä, johon Artpod vie kuulijansa. Daniéla Vainio kiertää Sepon kanssa näyttelyä ja keskustelee näyttelyn teoksista, teemoista ja taiteen keräämisestä. Millainen suhde taidekeräilijällä on taiteilijoihin? Ja mitä näyttely kertoo itse keräilijästä? Voiko kuka tahansa olla taidekeräilijä? Hullu rakkaus - näyttely Kiasmassa avoinna 02.06.2020 - 10.01.2021 asti.

Artpod vierailee kuraattori, kirjoittaja ja Marcy-taideplatformin perustajan Antonia Hambergin kotona, jossa hän myös toisinaan järjestää näyttelyitä. Millaista on kuratoida taidenäyttely omaan kotiin? Millainen työväline intuitio on taiteen kuratoinnissa tai keräämisessä?  Antonia Hambergin uusin kotinäyttely Unraveling on avoinna 30.9.–21.10 keskiviikkoisin klo 17–20 ja sunnuntaisin klo 13–17 ja sopimuksen mukaan. Lisää tietoa: http://www.marcyuniverse.com/posts/unraveling

Venla Anttila ihastuu Pirkko Salminen-Kilpelän taideteokseen taidelainaamossa ja hankkii teoksen itselleen. Tämä aiheuttaa uskomattoman tapahtumien sarjan, joka on täynnä empatiaa ja rakkautta.

Kolme taiteilijaystävystä Anna Tuori, Rauha Mäkilä ja Eeva-Leena Eklund keskustelevat taiteesta, sen tekemisestä ja keskinäisestä ystävyydestään. Jakso on toteutettu yhteistyössä EMMA — Espoon modernin taiteen museon kanssa.

Miten sukupuoli vaikuttaa taiteilijan työhön? Millaista on olla nainen tai muunsukupuolinen taidemaailmassa? Daniéla Vainion vieraana kuvataiteilijat Illusia Juvani ja Katja Tukiainen.

https://soundcloud.com/jaksofi/artpod-jakso-13-taide-ilmastokriisissa Mikä on taiteilijan vastuu ilmastokriisissä? Entä taideinstituution? Miten näyttelystä tehdään kestävämpi, entä onko näyttelykokemus aineeton? Onko kansainvälisiä suurnäyttelyitä enää järkevää järjestää? Muun muassa näitä kysymyksiä pohditaan Artpodin jaksossa, jossa on haastateltavana itsenäinen kuraattori Essi Vesala, sekä kuvataiteilija Nastja Säde Rönkkö. Jakso on toteutettu yhteistyössä EMMA – Espoon modernin taiteen museon kanssa.