Tiedekulma Podcast

Mielenterveyspuhe kuuluu kaikkialla, ja yhä useampi määrittelee itseään diagnoosien kautta. Pahoinvointia ja vaikeita tunteita sanoitetaan psykiatrisella kielellä. Samaan aikaan esimerkiksi nuorten kokema ahdistus on lisääntynyt vuosi vuodelta. Onko käynnissä mielenterveyskriisi? Etsimmekö nykyään lääketieteellistä selitystä myös tavalliseen elämään kuuluville vastoinkäymisille ja epävarmuudelle? Miten mielenterveyskysymykset ja diagnoosit heijastelevat kulloistakin yhteiskunnallista tilannetta? Hukkuuko keskustelussa vakavasti sairaiden ääni? Keskustelemassa yliopistotutkija Mona Mannevuo, historiantutkija Mia Pohtola sekä nuorisopsykiatrian professori Anu Raevuori. Juontajana on Suomen Kuvalehden toimituspäällikkö Vappu Kaarenoja. Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa Helsingin yliopiston ja Suomen Kuvalehden järjestämässä tilaisuudessa 14.4.2026.

Kivet ja kalliot ovat ikkuna menneisyyteen. Missä Suomessa on ollut tulivuoria? Millaisia ovat jääkauden jäljet? Mistä tarkkasilmäinen löytää fossiileja? Tiedekulmassa pohditaan, mitä kalliot voivat luonnossa kulkijalle kertoa ja lähdetään tutkijoiden kanssa matkalle jopa miljardien vuosien taakse. Ylen luontotoimittaja Minna Pyykön jututettavina on kaksi geologia Helsingin yliopistosta: tutkimuskoordinaattori Elina Lehtonen ja Luonnontieteellisen keskusmuseon yli-intendentti Arto Luttinen. Toisella tunnilla mukaan liittyy myös paleontologi Mikko Haaramo Helsingin yliopistosta. Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa Mitä kalliot kertovat? -tapahtumassa 25.3.2026. Keskustelu oli samalla Luonto-Suomen suora radiolähetys Yle Radio Suomessa, ja se on kuunneltavissa myös Yle Areenassa: https://areena.yle.fi/1-77407938 Katso keskustelu myös videona: https://www.youtube.com/watch?v=p786xaHf_kM

Maailman katse siirtyi pohjoiseen, kun Yhdysvallat kertoi havittelevansa Grönlantia itselleen. Arktisen alueen geopoliittinen merkitys on ollut jo pidempään kasvussa: se lämpenee muuta maailmaa nopeammin, ja jään alta vapautuu uusia merireittejä ja luonnonvaroja. Venäjä on panostanut Arktikseen 2000-luvun alusta saakka ja myös Kiina tavoittelee siellä vahvaa asemaa. Millainen alue Arktis on, ja miten ilmastonmuutos muuttaa sen olosuhteita ja merkitystä? Minkälainen voimatasapaino alueella vallitsee ja onko se muutoksessa? Löytyykö jännitteisessä ajassa sijaa yhteistyölle? Keskustelemassa ovat arktisen geopolitiikan ja turvallisuuden tutkimusprofessori Sanna Kopra ja Venäjän ympäristöpolitiikan professori Veli-Pekka Tynkkynen. Haastattelussa on myös ilmakehätieteiden yliopistotutkija Nina Sarnela, joka on osallistunut tutkimusmatkoihin Grönlannissa ja Huippuvuorilla. Juontajana on MTV Uutisten ulkomaantoimittaja Janne Hopsu. Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa Helsingin yliopiston ja MTV Uutisten järje

Maapallon keskilämpötila nousee vaarallisen nopeasti, ja ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät jo eri puolilla maailmaa. Ilmastonmuokkaus tarkoittaa lämpenemisen hillintää suunnitelmallisella luonnonjärjestelmiin puuttumisella, esimerkiksi heijastamalla auringon säteilyä takaisin avaruuteen. Milloin olemme tilanteessa, jolloin ilmastonmuokkaukseen olisi turvauduttava? Mikä on oikeasti mahdollista ja millaisia ovat erilaisten muokkaustekniikoiden vaikutukset ja riskit? Keskustelemassa Petja Pellin johdolla ovat tieteen akateemikko, aerosoli- ja ympäristöfysiikan professori Markku Kulmala Helsingin yliopistosta ja kasvihuonekaasuja seuraavan ICOS-tutkimusinfrastruktuurin pääjohtaja Hannele Laine. Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa Mitä on ilmastonmuokkaus ja tarvitsemmeko sitä? -tapahtumassa 24.2.2026. Katso keskustelu videona: https://youtu.be/ouj1O05wAOM

Kansainvälisen politiikan mannerlaatat liikkuvat ennennäkemättömällä vauhdilla. Miltä maailma näyttää suurvaltojen paineessa olevien alueiden näkökulmasta? Miksi juuri nämä alueet ovat nousseet maailmanpolitiikan keskiöön, ja mitä niiden taustalla on pidemmällä aikavälillä? Rosa Kettumäen haastateltavina ovat seuraavat Helsingin yliopiston tutkijat: Latinalainen Amerikka: alue- ja kulttuurintutkimuksen professori Jussi Pakkasvirta Lähi-itä: Lähi-idän tutkimuksen professori Hannu Juusola Aasia: Aasian tutkimuksen vanhempi yliopistonlehtori Tiina Airaksinen Pohjois-Amerikka: Yhdysvaltain tutkimuksen professori Mikko Saikku Pohjoismaat ja Grönlanti: Pohjoismaiden tutkimuksen professori Peter Stadius Haastatteluiden jälkeen keskustellaan eri alueiden välisistä suhteista ja tulevaisuuden maailmanjärjestyksestä. Podcast on nauhoitettu Tiedekulman ja Helsingin yliopiston humanistisen tiedekunnan tuottamassa Maailmanpolitiikan polttopisteet -tapahtumassa 12.2.2026. Katso keskustelu videona: https://www.you

Nykyisen teknologisen kehityksen taustalta löytyy datakeskuksia, energiaa, tehokkaita mikrosiruja ja maametalleja. Kuluttajille näkyvien tekoälysovellusten ja internetin toiminnan mahdollistaa fyysinen infrastruktuuri, johon liittyy geopolitiikka ja valtavat hiilidioksidipäästöt. Minkälaiselle teknologiselle kehitykselle, keskinäisriippuvuuksille ja resurssien käytölle digitaalinen maailma perustuu? Onko väliä, missä datakeskukset sijaitsevat ja mikrosirut valmistetaan? Millaista on suurvaltojen digitaalinen kilpailu ja mihin se voi johtaa? Keskustelemassa tietojenkäsittelytieteen professori Jussi Kangasharju, teknologiapolitiikan professori Vili Lehdonvirta ja epäorgaanisen materiaalikemian professori Mikko Ritala. Juontajana on Anna-Sofia Berner. GRAFIIKAT: 1. Pilvipalveluiden infrastruktuureja kartalla: https://www.helsinki.fi/assets/drupal/media-image/Tiedekulma_mita_on_tekoalyn_takana.png 2. Pilvipalveluiden infrastruktuurien osuuksia eri maissa (Figure 2): https://www.tandfonline.com/doi/figure/10.

Odotettavissa oleva elinikämme on pidentynyt dramaattisesti viimeisen vuosisadan aikana. Lääketieteen ja teknologian kehitys on tuonut oman terveydentilan tarkkailun ja optimoinnin yhä useampien ulottuville. Superrikkaat puolestaan yrittävät ostaa ikuista nuoruutta palkkaamalla tutkijoita ja turvautumalla kyseenalaisiin menetelmiin. Mitä nuoruuden ja kuolemattomuuden tavoittelu kertoo ajastamme? Mikä kaikki oikeasti vaikuttaa vanhenemiseemme ja millä keinoilla sitä nykytiedon mukaan voi hidastaa? Mihin rajaan asti ihmiselämän pidentäminen on mahdollista? Keskustelemassa Alma Onalin johdolla ovat ikääntymisbiologian professori Pekka Katajisto ja tutkijatohtori Antti Lindfors Helsingin yliopistosta sekä kirjailija ja filosofian tohtori Tiina Raevaara. Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa Kuolemattomuuden kaipuu -tapahtumassa 27.1.2026. Katso keskustelu videona: https://youtu.be/OVKnoEC5yd8

Terveys ei ole vain yksityisasia, vaan esimerkiksi perhe- ja koulutustausta, sosioekonominen asema ja yhteiskunnan rakenteet vaikuttavat voimakkaasti yksilöiden terveyteen. Miten eriarvoisuus näkyy suomalaisten terveydessä ja elintavoissa? Millainen yhteys esimerkiksi lihavuudella tai suun terveydellä on sosiaalisen eriarvoisuuteen? Lääketieteellisen sosiologian professori Tea Lallukkaa haastattelee Alma Onali. Haastattelu liittyy syksyllä 2025 ilmestyneeseen Mitä kuuluu, Suomi? -teokseen: https://www.gaudeamus.fi/teos/mita-ku... Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa Miten Suomella ja suomalaisilla menee? -tapahtumassa 7.10.2025. Katso haastattelu tekstitettynä videona Youtubessa: https://youtu.be/vv1QxOJ68WE?si=OcsclCyRACqNlqCq

Miten ihmiset ja eläimet oikein pärjäävät, kun valo ja lämpö vähenee? Kuinka esivanhempamme viettivät vuoden pimeintä aikaa ilman keinovaloa? Mitä keinoja meillä on kaamosväsymyksen selättämiseen, ja voisimmeko kenties oppia jotain muulta luonnolta tai aiemmilta sukupolvilta? Tiedon valoa vuoden pimeimpään aikaan tarjoilevat psykiatrian professori Tiina Paunio, etnologian yliopistonlehtori Anna Rauhala ja tutkimuskoordinaattori Hanna Rosti Helsingin yliopistosta. Lisäksi mukana etäyhteydellä kaamoksen keskeltä Kilpisjärven tutkimusasemalta on palvelukoordinaattori Hannu Autto. Keskustelua luotsaa Jari Hanska. Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa Pimeä ilta -tapahtumassa 2.12.2025. Katso keskustelu videona: https://youtu.be/_ufPssVwIiM

Miten suomalainen hyvinvointivaltio on tullut nykyiseen muotoonsa? Mikä sitä tällä hetkellä haastaa ja mitä pitäisi korjata? Miltä hyvinvointivaltio näyttää vuonna 2040? Hyvinvointivaltion tilasta ja tulevaisuudesta ovat keskustelemassa tutkimusjohtaja Ville-Pekka Sorsa (Helsingin yliopisto), johtava tutkija Liina-Kaisa Tynkkynen (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos) ja julkistalouden professori Roope Uusitalo (Helsingin yliopisto ja VATT). Juontajana on yhteiskuntaopin opettaja Ville Kohvakka Kulosaaren yhteiskoulusta. Podcast on nauhoitettu Hyvinvointivaltio – loistava menneisyys, harmaa tulevaisuus? -tapahtumassa Tiedekulmassa 28.11.2025. Tapahtuma liittyy EuroStorie-huippuyksikön ja Kulosaaren yhteiskoulun Tiedettä lukiolaisille -tapahtumasarjaan. Yleisössä oli yhteiskunta- ja talouspainotteisten lukioiden opiskelijoita. Keskustelu videona Youtubessa: https://youtu.be/KYRBrr8gJRA?si=OJmNNq2AJjGK13c4

Konfliktit ja sodankäynti ovat olleet osa ihmisten elämää läpi historian. Mutta mikä saa valtiot ja ihmiset sotimaan? Millaisia tekijöitä sotien taustalla on? Entä onko sotiminen ihmisen luontainen piirre? Keskustelemassa ovat Helsingin yliopiston vieraileva tutkija, Ruotsin maanpuolustuskorkeakoulun sotatieteiden dosentti Ilmari Käihkö, Helsingin yliopiston yleisen historian yliopistonlehtori Risto Marjomaa ja Helsingin yliopiston sekä Maanpuolustuskorkeakoulun Venäjän turvallisuuspolitiikan professori Katri Pynnöniemi. Juontajana on Alma Onali. Podcast on nauhoitettu Miksi sodimme? -tapahtumassa Tiedekulmassa 18.11.2025

Muuntohuume Alfa-PVP:n lisääntynyt käyttö herättää huolta ja näkyy varsinkin pääkaupunkiseudun kaduilla. Alfa-PVP eli “peukku” on kuitenkin vain osa suomalaisten huumeidenkäytön kokonaiskuvaa: esimerkiksi kokaiinia käytetään vuosi vuodelta enemmän, usein satunnaisesti viikonloppuisin. Tuoreimman tilaston mukaan huumekuolemat laskivat vuoden 2023 ennätystasosta, mutta silti joka viikko huumeisiin kuolee noin viisi ihmistä. Millainen on Suomen huumetilanne tällä hetkellä? Mitkä keinot oikeasti vaikuttaisivat päihderiippuvaisten arkeen? Miten huumeiden aiheuttamiin moninaisiin haittoihin voidaan puuttua ja millaista olisi tutkimustiedon valossa tehokkaampi päihdepolitiikka? Huumetilanteesta ja siihen vaikuttamisen keinoista keskustelevat Helsingin yliopiston yhteiskuntapolitiikan yliopistonlehtori Anna Leppo, rikosoikeuden professori Sakari Melander ja kliininen opettaja sekä HUS Riippuvuuspsykiatrian apulaisylilääkäri John Söderholm. Tapahtuman juontaa Vappu Kaarenoja. Podcast on nauhoitettu Tiedekulmass

Sienistä voi löytyä ratkaisu tulevaisuuden kestävämpään rakentamiseen ja syömiseen. Sienirihmastoa voidaan kasvattaa muun teollisuuden sivuvirtoina syntyvässä jätteessä, kuten jätepaperissa tai kauran akanoissa. Jo nyt rihmaston avulla valmistetaan erilaisia rakennus- ja pakkausmateriaaleja, ja samasta rihmastosadosta voisi korjata osan ruuantuotantoon. Mihin kaikkeen sienimateriaaleja voidaan käyttää ja millaiset tulevaisuudennäkymät rihmastoviljelyllä on? Helsingin yliopiston apulaisprofessori Tuula Jyske ja laboratoriomestari Jutta Varis keskustelevat Jari Hanskan kanssa siitä, kuinka sieniä voitaisiin hyödyntää tulevaisuudessa. Korjaus podcastiin: Kohdassa 12:42 puhutaan, että sienirihmastoa pystytään tuottamaan navettaan mahtuvassa kerrosviljelmässä 10 000 kg vuodessa ja 10 lehmää lypsää vuodessa saman määrän maitoa. Oikea luku on 100 000 kg rihmastoa ja 100 000 litraa maitoa vuodessa. Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa Salaperäiset sienet -tapahtumassa 21.10.2025. Katso keskustelu videona: ht

Sienet ovat ihmeellisiä eliöitä, joiden salaisuuksista moni on vielä selvittämättä. Ne voivat elää jopa tuhansia vuosia, kommunikoida ja hyödyntää radioaktiivisuutta. Ne eivät ole eläimiä eivätkä kasveja, mutta useat eläimet ja kasvit ovat riippuvaisia niiden maanalaisista rihmastoista. Mitä kaikkea sienistä tiedetään ja mikä niissä hämmästyttää myös tutkijoita? Jari Hanskan kanssa sienten salaperäisestä maailmasta keskustelevat Luonnontieteellisen keskusmuseon yli-intendentti Tuula Niskanen ja Helsingin yliopiston vanhempi yliopistonlehtori Sari Timonen. Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa Salaperäiset sienet -tapahtumassa 21.10.2025. Katso keskustelu myös videona: https://youtu.be/dRc9anbaAHk

Suomessa talouspuhe on tällä hetkellä hyvin synkkää. Mutta miltä Suomen talous ja suomalainen hyvinvointi näyttää eurooppalaisessa vertailussa? Onko Ruotsi edelleen hyvä vertailukohde Suomen talouskehitykselle – vai olisiko tarjolla parempia? Alma Onali haastattelee Ilja Kavoniusta, joka toimii Helsingin yliopiston Kuluttajatutkimuskeskuksessa yliopistotutkijana ja Euroopan keskuspankissa johtavana ekonomistina. Haastattelu liittyy syksyllä 2025 ilmestyneeseen Mitä kuuluu, Suomi? -teokseen: https://www.gaudeamus.fi/teos/mita-kuuluu-suomi/ Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa Miten Suomella ja suomalaisilla menee? -tapahtumassa 7.10.2025.

Julkisen keskustelun ja uutisotsikoiden perusteella suomalainen rikollisuus on usein rajuja väkivallantekoja, jengirikollisuutta ja alamaailman verkostoja. Mutta millaisia suomalaisten tekemät rikokset ovat rikollisuuden kokonaiskuvaan perehtyneen kriminologin näkökulmasta? Mihin suuntaan rikollisuus on kehittynyt viime vuosina? Ja mitä ihmettä on piilorikollisuus? Helsingin yliopiston kriminologian yliopistonlehtori Matti Näsiä haastattelee Alma Onali. Haastattelu liittyy syksyllä 2025 ilmestyneeseen Mitä kuuluu, Suomi? -teokseen: https://www.gaudeamus.fi/teos/mita-kuuluu-suomi/ Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa Miten Suomella ja suomalaisilla menee? -tapahtumassa 7.10.2025

Olemme eläneet koirien kanssa vuosituhansia, mutta emme silti aina osaa tulkita niiden mielenliikkeitä. Mitä uusin tutkimustieto kertoo koirien tunteista, käyttäytymisestä ja persoonallisuuksista? Mitä eri rotujen ominaisuuksista ja geenien vaikutuksesta tiedetään? Kuinka hyvin koirat osaavat tulkita ihmisiään ja miten me oppisimme ymmärtämään paremmin karvaisia kumppaneitamme? Koirista keskustelevat väitöskirjatutkija Nona Borgström, molekyyligenetiikan professori Hannes Lohi ja eläinten käyttäytymistieteen dosentti Katriina Tiira Helsingin yliopistosta. Keskustelua luotsaa MTV Uutisten toimittaja Nelli Hyttinen. Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa Helsingin yliopiston ja MTV Uutisten järjestämässä Ymmärrätkö koiraasi? -tapahtumassa 23.9.2025. Katso keskustelu videona: https://youtu.be/5iKxSPfvPDY

Persoonallisuuden piirteet nousevat jatkuvasti esille, kun arvioidaan ihmisen soveltuvuutta työ- ja opiskelupaikkaan tai ihmissuhteeseen. Verkon persoonallisuustesteistä haetaan luokittelua omalle persoonallisuudelle. Miten persoonallisuus vaikuttaa käyttäytymiseemme? Millaisia persoonallisuuden piirteitä arvostamme ja millaisia välttelemme esimerkiksi työelämässä? Entä voiko netin persoonallisuustesteihin luottaa? Keskustelemassa psykologian professori Markus Jokela ja akatemiatutkija Aino Saarinen Helsingin yliopistosta. Juontajana on MTV Uutisten toimittaja Katariina Kähkönen. Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa Helsingin yliopiston ja MTV Uutisten järjestämässä tilaisuudessa 9.9.2025.

Kaikki kärsivät ympäristökriisien vaikutuksista, mutta harvat päättävät niiden torjunnasta. Helsingin yliopiston käytännöllisen filosofian yliopistonlehtori Simo Kyllönen kirjoittaa siitä, miten useampien ääni saataisiin kuuluviin ilmastopäätöksenteossa. Kuinka esimerkiksi tulevien sukupolvien oikeudet voitaisiin ottaa paremmin huomioon ja millaisia kokemuksia on kansalaisraadeista päätöksenteon tukena? Kyllösen teksti Kaikkien ääni kuuluviin ilmastopäätöksenteossa on alun perin julkaistu tiedekustantamo Gaudeamuksen ja Helsingin yliopiston Tiedekulman yhteistyössä suunnittelemassa Mitä ilmasto muuttaa? -pokkarissa. Julkaisemme kirjan tekstejä ääniversioina. Mitä ilmasto muuttaa? Elämää lämpenevässä maailmassa -kirjassa (Gaudeamus 2024) tutkijat kertovat, millaisten murrosten keskellä elämme ja mitä on odotettavissa. Kuinka voimme sekä sopeutua muuttuvaan ilmastoon että estää pahimpien vaihtoehtojen toteutumisen? Lue lisää teoksesta Gaudeamuksen verkkosivuilta: https://www.gaudeamus.fi/teos/mita-il

Ilmastonmuutos on tuntunut tänäkin kesänä kaupunkilaisten arjessa, kun monen koti kuumeni ennätyspitkän hellejakson aikana sietämättömiin lukemiin. Yliopistotutkija Janina Käyhkö avaa tekstissään, miten eri tavoin ilmaston lämpeneminen vaikuttaa kaupungeissa meillä ja muualla ja millaisilla keinoilla näihin muutoksiin voidaan varautua. Käyhkön teksti Pätseistä turvasatamiksi? Ilmastonmuutokseen sopeutuminen kaupungeissa on alun perin julkaistu tiedekustantamo Gaudeamuksen ja Helsingin yliopiston Tiedekulman yhteistyössä suunnittelemassa Mitä ilmasto muuttaa? -pokkarissa. Julkaisemme kirjan tekstejä ääniversioina. Mitä ilmasto muuttaa? Elämää lämpenevässä maailmassa -kirjassa (Gaudeamus 2024) tutkijat kertovat, millaisten murrosten keskellä elämme ja mitä on odotettavissa. Kuinka voimme sekä sopeutua muuttuvaan ilmastoon että estää pahimpien vaihtoehtojen toteutumisen? Lue lisää teoksesta Gaudeamuksen verkkosivuilta: https://www.gaudeamus.fi/teos/mita-ilmasto-muuttaa/ Tekstin lukija on Johanna Kok